Red Alcohol Phencyclidine (PCP) Keskustelu: Alcohol & Phencyclidine (PCP)

dangerous combination

HEISENBERG

ADMIN
ADMIN
Joined
Jun 24, 2021
Messages
1,643
Solutions
2
Reaction score
1,753
Points
113
Deals
666
Alkoholi ja fenosyklidiini (PCP)

Alkoholi eli etanoli on psykoaktiivinen aine, joka vaikuttaa keskushermostoon (CNS). Kun alkoholia nautitaan, se kulkeutuu vatsaan ja ohutsuoleen, josta se imeytyy verenkiertoon. Sen jälkeen alkoholi jakautuu koko elimistöön, myös aivoihin, jossa se harjoittaa ensisijaisia vaikutuksiaan. Alkoholi vaikuttaa ensisijaisesti keskushermostoa lamaavana aineena, mikä tarkoittaa, että se hidastaa aivojen ja selkäytimen toimintaa. Se tehostaa aivotoimintaa estävän gamma-aminovoihapon (GABA) välittäjäaineen vaikutuksia, mikä johtaa rauhoittavaan ja rauhoittavaan vaikutukseen. Samalla alkoholi estää aivotoimintaa edistävän kiihottavan välittäjäaineen, glutamaatin, toimintaa.


Fenisyklidiini (PCP), joka tunnetaan myös nimellä enkelipöly, on dissosiatiivinen hallusinogeeninen huume, joka vaikuttaa keskushermostoon. Sillä on useita vaikutuksia ihmiskehoon, ja se kohdistuu ensisijaisesti tiettyihin reseptoreihin aivoissa. PCP toimii ensisijaisesti antagonistina N-metyyli-D-aspartaatti (NMDA) -reseptorissa, joka osallistuu glutamaatin, kiihottavan välittäjäaineen välittämiseen aivoissa. Estämällä näitä reseptoreita PCP häiritsee glutamaatin normaalia toimintaa, mikä johtaa erilaisiin vaikutuksiin.

PCP:n aiheuttama NMDA-reseptorien salpaus estää glutamaatin siirtymistä, mikä vähentää sen stimuloivia vaikutuksia. Tämä glutamaattisignaalin välittämisen häiriö johtaa havaitsemisen, kognition ja käyttäytymisen muuttumiseen, mikä johtaa PCP:lle tyypillisiin vaikutuksiin.

PCP vaikuttaa myös muihin välittäjäainejärjestelmiin, erityisesti dopamiiniin ja serotoniiniin. Se voi lisätä dopamiinin vapautumista tietyillä aivoalueilla, mikä vaikuttaa osaltaan huumeen stimuloiviin vaikutuksiin. Lisäksi PCP voi moduloida serotoniinireseptoreita, mikä voi vaikuttaa edelleen mielialaan ja käyttäytymiseen.

PCP luokitellaan dissosiatiiviseksi huumausaineeksi, koska se voi aiheuttaa tilan, jossa henkilö voi tuntea olevansa irti kehostaan, ympäristöstään tai todellisuudesta. Tämän dissosiaatioilmiön uskotaan johtuvan PCP:n vaikutuksista NMDA-reseptoreihin ja aivojen normaalin aistien käsittelyn ja integroinnin häiriintymisestä.

Fenyklidiinin psyykkiset vaikutukset ovat erittäin annosriippuvaisia. Annetusta annoksesta riippuen henkilöt voivat kokea eriasteisia hallusinaatioita, joille on ominaista aistihavainnot, jotka vaikuttavat todellisilta mutta eivät perustu todellisuuteen. Lisäksi PCP voi aiheuttaa euforian tunteita, voimakkaan onnellisuuden tai jännityksen tunteen, sekä vainoharhaisuutta, ajatusten vääristymiä, jotka vaikuttavat uskomusten ja todellisuuskäsitysten muuttumiseen, lisääntyneeseen epäluuloon ja epäluuloon. Dissosiaatio, toinen mahdollinen psyykkinen vaikutus, merkitsee irrottautumista ajatuksista, tunteista ja ympäristöstä. Joissakin tapauksissa PCP voi jopa laukaista itsemurha-impulsseja ja aiheuttaa outoa, outoa ja aggressiivista käyttäytymistä.


Alkoholi ja PCP ovat molemmat aineita, joilla voi olla merkittäviä vaikutuksia ihmiskehoon. Yhdessä käytettynä ne voivat mahdollisesti olla vuorovaikutuksessa keskenään ja voimistaa toistensa vaikutuksia, mikä lisää riskejä ja vaaroja. Tutustutaan vuorovaikutusmekanismeihin ja niihin liittyviin sivuvaikutuksiin ja vaaroihin:

Keskushermoston masennus: Alkoholi kokonaisuudessaan on klassinen masennuslääke. PSP:tä on samaan aikaan vaikea kutsua sellaiseksi, mutta sillä on tietty keskushermostoa deaktivoiva vaikutus. Yhdessä käytettynä masennusvaikutukset voivat olla additiivisia, mikä johtaa lisääntyneeseen sedaatioon, uneliaisuuteen, kognitiivisten ja motoristen toimintojen heikentymiseen ja jopa koomatilaan.

Sympatomimeettiset vaikutukset:
PCP:llä voi olla myös stimulantin kaltaisia vaikutuksia, jotka johtavat sykkeen ja verenpaineen nousuun sekä levottomuuteen. Alkoholi, kuten mainitsimme, on keskushermostoa lamaannuttava aine. Yhdistelmä voi aiheuttaa ristiriitaisen vaikutuksen elimistöön, mikä saattaa aiheuttaa sydän- ja verisuonitautien rasitusta.

Aineenvaihdunnalliset vuorovaikutukset
: On huonosti vahvistettuja syitä uskoa, että alkoholi voi estää PCP:n aineenvaihduntaa, mikä johtaa korkeampiin PCP-pitoisuuksiin elimistössä. Tämä voi pidentää PCP:n vaikutuksia ja lisätä myrkytysriskiä.


Haittavaikutukset ja vaarat

Heikentynyt arvostelukyky ja koordinaatio: Alkoholin ja PCP:n yhdistelmä voi heikentää vakavasti arviointikykyä, koordinaatiota ja päätöksentekokykyä. Tämä voi johtaa onnettomuuksiin, vammoihin ja riskikäyttäytymiseen.

Lisääntynyt sedaatio ja hengityslama:
Molemmat aineet voivat erikseen masentaa keskushermostoa, ja yhdistettynä ne voivat voimistaa näitä vaikutuksia. Tämä voi johtaa liialliseen sedaatioon, hengityslamaan ja mahdollisesti hengenvaarallisiin seurauksiin.

Sydän- ja verisuoniriskit: PCP voi nostaa sykettä ja verenpainetta, kun taas alkoholi voi aiheuttaa verisuonten laajentumista ja hypotensiota. Näiden kahden yhdistelmä voi johtaa epäsäännölliseen sydämen rytmiin, sydän- ja verisuonijärjestelmän lisääntyneeseen rasitukseen ja jopa sydänpysähdykseen.

Psykiatriset oireet: PCP:n tiedetään aiheuttavan hallusinaatioita, harhaluuloja ja psykoosia. Alkoholi voi pahentaa näitä oireita ja johtaa arvaamattomaan ja vaaralliseen käyttäytymiseen sekä mielenterveysongelmien pahenemiseen.

PSP:n jo ennestään voimakas ja monitahoinen vaikutus keskushermostoon voi johtaa ei-toivottuihin seurauksiin terveydelle, hyvinvoinnille ja sosiaaliselle asemalle. Lisäämällä alkoholia tällaiseen vaikeasti ennustettavaan aineeseen henkilö vain lisää äkillisten ja vakavien psyykkisten ja fysiologisten komplikaatioiden riskiä.

Kaiken kaikkiaan suosittelemme välttämään tätä yhdistelmää missään olosuhteissa.
 
Last edited by a moderator:
Top